Antti Hellberg

Toimitusjohtaja

antti.hellberg@project-it.fi

050 386 6503

Töissä Project IT:ssä

Antti Hellberg on toinen Project-IT:n perustajista. Yhteistä kasvun hallitsemaa yrittäjätaivalta on Jussi Pietilän kanssa takana jo 12 vuotta.

”Ennen yrityksemme syntyä teimme työtä yhteisessä projektissa ja sen päätettyä jatkoimme yhteydenpitoa. Ajattelimme monista asioista samalla lailla, ja meille oli tärkeää tehdä työtä hyvällä draivilla ja tulokset edellä. Aloimme selvittää, olisiko markkinoilla tilaa korkeatasoiselle projektinhallintaan keskittyvälle yritykselle. Pohdintojemme tuloksena syntyi Project-IT”, muistelee toimitusjohtajana työskentelevä Hellberg alkuaikoja.

Hellbergin mukaan Project-IT:n elinehto on se, että toiminta on tehokasta ja eteenpäin menevää. Molemmat perustajat ovat huomanneet, että vaikka puhuminen on tärkeää, niin vielä tärkeämpää ovat toiminta ja tulokset.

”Tämä ei tarkoita sitä, ettemmekö keskustelisi ja välillä spekuloisikin, tai että toimisimme turhan totisesti tai vakavasti. Olemme myös havainneet sen, että yrityskulttuuriin pesiytyy helposti ´Minä yritän´ tai ´Katson, jos ehdin´ -asenne. Mieluummin seuraamme Star Warsin Yodan ohjetta: ´Do. Or do not. There is no try´ ja sovimme realistisesti tavoitteista ja niihin johtavasta askeleista. Näin olemme onnistuneet kasvamaan määrätietoisesti yrityksen perustamisesta lähtien”, kuvaa Hellberg Project-IT:n toimintaperiaatteita.

Vaatimustason nousu ja liiketoimintaympäristön monimutkaisuus muuttavat projektimaailmaa

Niin projektitoiminnan kuin kaikkien sidosryhmien vaatimustaso on kasvanut merkittävästi runsaan kymmenen viime vuoden aikana. Syynä tähän ovat keskimääräisen projektikoon kasvaminen ja projektien etenemisen huomattavasti tarkempi seuranta. Menetelmäpuolellakin on tapahtunut paljon muutoksia; käytössä voi olla perinteinen vesiputous- tai iteratiivinen malli, ketterä menetelmä tai viimeisempänä yhtiötasolle skaalautuva ketterä toimintamalli, kuten esimerkiksi SAFe.

Myös projektien monimutkaisuus on lisääntynyt monesta eri syystä. Hellbergin mukaan monitoimittajaprojektit olivat aiemmin poikkeuksia, mutta tänä päivänä ne ovat arkipäivää. Kansainvälinen näkökulmakin vaikuttaa projekteihin. Vaikka projektinhallinta voi tuntua paikallisesti tehtävältä työltä, liittyy siihen usein kansainvälinen riippuvuus esimerkiksi järjestelmätoimittajan kautta. Lisäksi tietosuojalaki vaikuttaa projektityöhön.

”Nykyistä työtämme kuvaa sekin, että asiakkaat saattavat ostaa projekteihin ja hankkeisiin liittyviä muutoksia kuin sekatavarakaupasta. Yksi osa muutoksesta hankitaan kertatoimituksena, toinen kokonaisuus tehdään itse ja kolmannesta osasta vastaa kumppani, joka tekee työn omalla mallillaan. Lopputuloksen tulisi kuitenkin näyttää ehyeltä. Meidän kannaltamme ei enää riitä se, että menemme suoraviivaisesti kohti maalia, vaan työn edetessä joudumme huomioimaan tarkasti hyvin eritasoisia asioita”, pohtii Hellberg.

Projektiammattilaiset tulkkeina

Työn monimutkaisuus ja sidosryhmien kasvaminen vaatii yksilötasolla hyviä vuorovaikutustaitoja.

”Kyse ei ole ainoastaan sisällöstä, vaan työntekijöidemme täytyy osata tiivistää asiat sen mukaan, kenen kanssa keskustellaan. Yritysjohto haluaa kuulla heille oleellisen, tiivistetyn version, mutta esimerkiksi teknisistä asioista vastaavien kanssa keskustellaan eri tavalla. Usein projektipäällikkömme toimivatkin tietynlaisina tulkkeina liiketoimintaa edustavien ja teknisiä reunaehtoja määrittelevien osapuolten välillä”, Hellberg kertoo.

Hän näkee, että osa organisaatioista on jo siirtynyt tai siirtymässä skaalautuviin, ketteriin malleihin. Hieman perinteisimmille toimintamalleille on hänen mielestään vahvasti jatkossakin tilaa, mutta ehkä osa nykyisestä projektitoiminnasta korvautuu skaalautuvalla tekemisellä.

”Toisaalta projektoitavat muutoshankkeet saattavat olla suurempia kokonaisuuksia, joissa liiketoimintaymmärryksen tarve kasvaa entisestään. Tässä yhteydessä puhutaan jo muutosjohtamisesta”, hän sanoo.

Project-IT on viime vuosina tehnyt oman yrityksensä osalta transformaation ketterään projektihallintaan. Hellberg vakuuttaa kuitenkin että, riippumatta siitä käyttääkö asiakas perinteisiä tai ketterää toimintamallia, löytyy yrityksestä osaajia molempiin tarpeisiin.

”Emme aseta eri projektityön malleja vastakkain, sillä kaikilla on aikansa ja paikkansa ja molemmilla tavoilla päästään haluttuun tavoitteeseen. Valittua mallia tärkeämpää on se, että työtä tehdään tehokkaasti, määrämuotoisesti ja ammattilaisen johtamana”, hän sanoo.

Terveet organisaatiot uskaltavat myös lakkauttaa projektejaan

Hellberg ennustaa, etteivät liiketoimintaympäristön suhdennesyklit ja turbulenttisuus poistu tulevaisuudessakaan. Yrityksissä on tehostettu tehostamisen perään ja tarvetta tähän on jatkossakin.

”Näen kuitenkin terveen organisaation merkkinä sen, että projekteja uskalletaan käynnistää, mutta niitä voidaan myös lopettaa kesken kaiken. Jos koetaan, että maailma muuttuu tai tietyn projektin peruste on virheellinen, on fiksumpaa viheltää peli poikki ja jatkaa oikeaan suuntaan uuden projektin myötä. Tämä vaatii toki yritysjohdolta poikkeuksellista näkemystä, mutta myös rohkeutta”, hän pohtii.

Itsekin vahvana projektijohtamisen ammattilaisena Hellberg toivoo, että projektiosaamisen merkitys kasvaisi niin Suomessa kuin maailmalla. Moni yritys osaa käyttää projekteihin keskittyvien yritysten palveluja tai on hankkinut alan osaamista omaan organisaatioonsa, mutta valitettavasti on edelleen niitäkin yrityksiä, joissa projekteja johdetaan oman toimen ohella sivutoimisesti rajoitetulla työpanoksella ja joskus osaamisellakin.

”Näin toimimalla projektin epäonnistumisen tai myöhästymisen riski kasvaa merkittävästi. Jos projekti myöhästyy esimerkiksi 6-12 kuukautta, muutoksen tuomat hyödyt siirtyvät tietenkin eteenpäin, mutta vielä suurempi ongelma on se, mitä tuona aikana tapahtuu kilpailutilanteelle”, avaa Hellberg ongelmakenttää.

Sapattivapaa Espanjassa mahdollisti uuden työroolin

Ajanjakson syksystä 2018 kevääseen 2019 Hellberg vietti Espanjassa, ja myöntää, että Välimeren rannikolla vietetty aika tuli hyvään saumaan. Päätöksen perheen kanssa vietettävästä sapattivuodesta hän teki henkilökohtaisista syistä, mutta palattuaan hän huomasi, kuinka hyvää irtiotto teki yrityksellekin.

”Yhtiön kasvaessa on tärkeää osaa päästää irti vaiheittain operatiivisista asioista. Ennen sapattivuottani en ollut tässä riittävän hyvin onnistunut, mutta palattuani näin, että Project-IT on kehittynyt ja kasvanut myös minun poissa ollessani. Sapattivuoteni mahdollisti yritystoiminnan nousemisen seuraavalle tasolle, ja sen, että pystyin palaamaan erilaiseen roolin kuin mistä lähdin. Jatkossa kohdennan omaa ajankäyttöäni enemmän strategian ja liiketoiminnan kehityksen ympärille sekä operatiivista toiminnasta vastaavien henkilöiden tukemiseen ja ohjaamiseen. Hyökkäysketjussa toimimisen sijaan toimin nyt pikemminkin valmentajana”, kertoo Hellberg uudesta työnkuvastaan.

”Etäisyyden päästä näkee monet asiat selkeämmin. Nautin uudenlaisesta arjesta Espanjassa, mutta voin vilpittömästi sanoa, että oli kivaa tulla takaisin Suomeen ja aloittaa taas työt”, summaa Hellberg.

Vapaa-ajalla

Monen muun suomalaisen lailla myös Hellberg perheineen nauttii vapaa-ajastaan mökillä. ”Maiseman vaihdos, luonnon läheisyys ja veneily tekevät mökkeilystä arjen henkireiän”, kertoo lenkkipoluilla ja businesskirjojen parissa viihtyvä toimitusjohtaja.

Espanjassa vietetty vuosi toi kasvaneen liikuntamäärän lisäksi mukanaan uuden harrastuksen, mekaaniset kellot. ”Olen tunnettu tuttavapiirissäni siitä, että menen IT edellä. Minulla on aina käytössäni uusimmat laitteet, ohjelmistot, apit sekä robotti- imurit ja -ruohonleikkurit, mutta nyt hurahdin muinaiseen kellomekaniikkaan”, nauraa hyväntuulinen Hellberg.

Kokemusta projektijohtamisesta

19

vuotta

Lataa IT-ostamisen ABC -opas!

Asiantuntijoiden kanssa yhteistyössä kirjoitettu IT-ostamisen ABC pitää sisällään paljon käytännönläheisiä ohjeita IT-ostamiseen.

  • Kenttä on validointitarkoituksiin ja tulee jättää koskemattomaksi.