Skaalautuva kehittäminen

TOP 5: Näin onnistut skaalautuvan ketterän kehittämisen projekteissa

Kolmannessa blogisarjamme osassa kerromme, mitä asioita tulee ottaa huomioon, kun organisaatiosi tekee projekteja skaalautuvan ketterän kehittämisen keinoin.

Blogisarjan ensimmäisessä osassa avaamme sitä, kuinka skaalautuvat ketterät mallit täydentävät perinteisiä toimintamalleja  ja toisessa osassa pureudumme kehitysprosesseja johtavan Release Train Engineerin työtehtäviin.

1) Kaikki tulee sitouttaa muutokseen

Transformaatio ketteräksi organisaatioksi ei tapahdu ainoastaan kehittämistä tekevän organisaation toimesta tai sen sisällä. Muutoksen tulee lyödä läpi koko organisaation, mikä tarkoittaa myös ylintä johtoa. Mikäli kaikkia ei saada sitoutettua muutokseen, on mahdotonta saavuttaa tuottavuuden parantamiseen liittyviä tavoitteita.

Kehitysorganisaation asiakkaalla on tärkeä rooli, on hän sitten sisäinen tai ulkoinen asiakas. Kehittävän organisaation ketteröittäminen tuo vain osittaisia hyötyjä, sillä lopulta kaikki tekevät töitä asiakkaan hyväksi. Myös asiakkaan sitouttaminen muutokseen on ensiarvoisen tärkeää ja  yksi prosessissa onnistumisen kulmakivistä.

2) Huomioi organisaation lähtötaso

Mitä projekti- ja kehitysmalleja organisaatio on käyttänyt aiemmin? Jos asiakasorganisaatiolla on aiempaa kokemusta esimerkiksi Scrumista tai Leanistä, on siirtyminen skaalautuvaan ketterään kehitykseen jouhevampaa.

Kokemuksesta ketterän kehittämisen työkaluista, esimerkiksi Confluence-yhteistyöohjelmistosta ja Jira-tehtävienhallintaohjelmistosta, on merkittävästi apua. Aiempia oppeja hyödyntämällä hypystä skaalautuvaan ketterään kehittämiseen ei tule niin suurta.

Vastaavasti jos organisaatio toimii edelleen vanhemmissa työmalleissa ja -tavoissa, on muutos skaalautuvaan ketterään kehittämiseen merkittävän kokoinen. Tällöin muutokselle tulee antaa enemmän aikaa onnistua.

3) Näe muutos pidemmän ajan investointina

Muutoksen synnyttävät hyödyt eivät näy organisaation arjessa heti. Uuden omaksuminen vaatii aikaa ja myös uudet toimintatavat. Alussa muutokseen saattaa kulua enemmän aikaa sekä resursseja, ja tuottavuus voi jopa laskea.

Kärsivällisyys ja tarvittavan ajan huomioon ottaminen ovat avaimia onnistumiseen. Yleensä reilussa puolessa vuodessa organisaatio tottuu uuteen toimintatapaan ja tuloksia on jo nähtävissä, mutta kehittämisessä voi silti olla kipukohtia. Kun aikajänne on 1,5-2 vuotta, tulokset ja tehokkuus alkavat olla ja paremmalla tasolla.

Kehittämiseen liittyvä työ tulisi siis yritysjohdossakin nähdä pidemmän aikavälin investointina eikä vain lyhyen ajan kokeiluna.

4) Koordinoi kehitysjunien ja -organisaatioiden muutosta

Mitä suurempi organisaatio on, sitä tärkeämpää on ottaa huomioon muutoksessa kaikki SAFen kehitysjunat tai vastaavat kehittämisen alueet.

Jokaisella yrityksellä on omat erityispiirteensä, joiden mukaisesti skaalautuvan ketterän kehittämisen yksityiskohtia tulee soveltaa. Tämä on tärkeää erityisesti silloin, jos yrityksen sisällä on esimerkiksi kolme rinnakkaista kehitysorganisaatiota. Meidän täytyy pystyä sopimaan, kuinka esimerkiksi SAFe-viitekehystä sovelletaan kaikkiin kolmeen. Mitä samankaltaisemmat kehitysjunien ylimenevät käytännöt ovat, sitä yhtenäisemmin organisaatio toimii.

Seuraavien kehityskohteiden tulisi olla samankaltaisia läpi organisaation:

  • Kadenssi (kehittämisen vuosikello)
  • Työvälineiden käyttö
  • Riippuvuuksien hallinta
  • Kehittämisen prosessit

Samoin periaattein toimimalla päästään eroon yksittäisten kehittämisalueiden pinttyneistä kehitystavoista. Samalla organisaatio löytää yhtenäisen tavan toimia. Myös kehitysjunien riippuvuuden hallinta helpottuu. Toisaalta työskentely eri kehitysjunissa ei tunnu myöskään harppaukselta suuntaan tai toiseen, kun kehittämisen työtavat ovat samankaltaisia koko organisaatiossa.

5) Toimintatavan muutos vaatii erilaisia työtiloja

Uusi toimintatapa vaikuttaa myös tiloihin, joissa työtä tehdään. Skaalautuvan ketterän kehittämisen kohdalla on tärkeää, että tilat ovat riittävät eri kokoisille tiimeille ja että ne ovat muunneltavissa työn luoteen mukaisesti. Yksityiskohtana voidaan mainita, että kaikilla tulee olla näkymä ja pääsy kehitysjunan backlogille, johon merkitään töiden edistyminen.

SAFe-toimintatavan mukaisesti kehitysjunan suunnitteluun voi osallistua satakin ihmistä. PI-suunnittelutapahtumassa (Program Increment) tuotekehitystiimit sidosryhmineen laativat suunnitelman, joka perustuu liiketoimintatarpeisiin ja johon sitoudutaan seuraavien 2-3 kuukauden ajaksi. Fyysisen tilan riittävyys täytyy ottaa huomioon, jotta kaikki osallistujat mahtuvat yhtä aikaa samaan paikkaan.

Asiantuntijakirjoittajana johtava konsulttimme Kalle Laine.

 

Haluatko kuulla lisää aiheesta? Etsitkö osaajaa skaalautuvan ketterän kehittämisen johtamiseen? Autamme mielellämme kaikissa aiheeseen liittyvissä kysymyksissä!

Ota yhteyttä:

Mikko Mölsä

mikko.molsa@project-it.fi

044 300 1666

Jaa artikkeli:

Lataa IT-ostamisen ABC -opas!

Asiantuntijoiden kanssa yhteistyössä kirjoitettu IT-ostamisen ABC pitää sisällään paljon käytännönläheisiä ohjeita IT-ostamiseen.

  • Kenttä on validointitarkoituksiin ja tulee jättää koskemattomaksi.