Teollisuuden IT-johtaminen

Teollisuuden IT-infran ja prosessien kehittäminen vaatii näkemystä ja kokemusta

Analogisia järjestelmiä, kaavoihin kangistuneita prosesseja ja ’näin on aina toimittu’ -tyylisiä ajattelumalleja. Tunnistatko nämä valmistavaan teollisuuteen liitetyt mielikuvat omasta toimintaympäristöstäsi? Mikä on totuus mielikuvien takana?

Päätin ottaa asiasta selvää jututtamalla uusia konsulttejamme, joilla on monipuolista kokemusta teollisuuden IT-infrasta. Ratkaisuarkkitehti Maria Seppä-Lassila on toiminut useiden teollisuusyritysten ratkaisuarkkitehtuurin parissa, ja kertoo nähneensä digitalisaation molemmat ääripäät.

”On yrityksiä, joissa toimitaan yhteisesti sovittujen prosessien mukaan, ja kaikki tieto löytyy sitä tarvittaessa. Tietoa ei myöskään tarvitse esimerkiksi syöttää useaan kertaan eri järjestelmiin eri prosessien eri vaiheissa. Eri prosessit ja toiminnot voivat omien liiketoimintatarpeidensa mukaisesti hyödyntää samaa tietoa eri tarkoituksiin. On myös toisen ääripään yrityksiä, joiden IT- infran ja prosessien tuominen tälle vuosituhannelle vaatisi kokenutta ja näkemyksellistä asiantuntijaa”, Seppä-Lassila toteaa.

Tiedonhallintajärjestelmien arkkitehtuuri on nähtävä kokonaisuutena

Seppä-Lassilan arkkitehtiuran alkupuolen kokemukset ovat energiateollisuudesta, jossa hän toimi liiketoimintasovellusten asiantuntijana.

”Suunnittelin ratkaisukokonaisuuksia liiketoiminnan tarpeisiin yhteistyössä IT-osaston kanssa. Energiateollisuuden prosessit ovat hyvin monimutkaisia, mikä tekee niistä myös mielenkiintoisia”, hän sanoo.

Teollisuudesta Seppä-Lassila siirtyi tiedonhallintaratkaisuja toteuttavan yrityksen palvelukseen, jossa hän oli mukana kymmenissä asiakkuuksissa lukuisilla eri toimialoilla. Asiakaskohtaisesti räätälöityjä ratkaisuja suunnitellessaan Seppä-Lassila oppi, mikä tiedonhallintaan liittyvä ongelma yhdistää kaikilla toimialoilla toimivia yrityksiä.

”Perustan suunnittelu etenkin siten, että se olisi joustavasti muutettavissa ja laajennettavissa. Monesti yrityksillä ei ole itsellä eväitä hahmottaa kokonaisuutta, eikä sitä, mitkä asiat tiedonhallinnassa mihinkin vaikuttavat. Aina on kuitenkin olemassa olevat järjestelmät, IT:n ja kokonaisarkkitehtuurin raamit sekä prosessit, joita uudessa ratkaisussa pyritään tietysti tehostamaan ja virtaviivaistamaan. Jos toiminta ei ole käyttäjä- tai työntekijäystävällistä, niin sitäkin pyritään samalla suunnittelemaan uusiksi”, Maria Seppä-Lassila kertoo.

Jäykät Legacy-järjestelmät tuovat haastetta uudistusprojekteihin

Projektinhallinnan tehtävissä marinoitunut Harri Lampela pyrkii myös aina hahmottamaan jokaisen projektikokonaisuuden liiketoiminnan tarpeen kannalta. ”Kun tarve on selvillä, voidaan selvittää, mihin kaikkeen se vaikuttaa olemassa olevissa arkkitehtuureissa, prosesseissa, tuotteissa ja asiakkuuksissa”, Lampela luettelee.

Lampelan mukaan teollisuudessa ketterän liiketoiminnan haasteena – ja jopa esteenä – on samat ongelmat kuin muillakin toimialoilla. Esimerkiksi tuotantolinjoja ohjaavista ja ominaisuuksiltaan vanhentuneista lähdejärjestelmistä tiedon saaminen raportoitavaan muotoon voi olla iso haaste.

”Integroimalla lähdejärjestelmä väylän kautta varsinaisiin raportointijärjestelmiin voidaan haaste ratkaista tuotannon kannalta riskittömästi, koska Legacy-järjestelmien vaihtaminen on usein sekä taloudellisesti että teknisesti riskialtista. Näin tarvittava data voidaan saada fiksusti ulos jopa valmiina raportteina”, Lampela kertoo. ”Samalla saadaan ratkaistua myös lähdejärjestelmien kaksi tyypillistä ongelmaa – ne eivät säilö dataa usein kovinkaan pitkällä ajanjaksolla, jolloin datan otannan kattavuus ei riitä luotettavan raportoinnin ja poikkeamien seurannan pohjaksi.”

Toiminnanohjausjärjestelmän uudistamiseen sisältyy riskejä, jotka tekevät siitä todellisen projektihallinnan haasteen. Samaa asiaa kuvaava data on järjestelmissä usein hajallaan ja sen eheys on ajan mittaan usein huonontunut. Tähän ovat syynä monesti lukuisat dataa eri järjestelmiin eri ajankohtina lisänneet tuotekehityssyklit ja datan sijainti ison organisaation eri siiloissa ylläpidettävissä lähdejärjestelmissä.

”Tämä aiheuttaa tiedon yhdisteltävyyteen haasteita, jotka voidaan ratkaista esimerkiksi analysoimalla tietoja raportointijärjestelmässä paljastaen lähdejärjestelmän tiedoista eheyspuutteiden lisäksi myös suoranaisia virheitä. Lisäksi tieto on usein piilossa lähdejärjestelmän koodissa, jolloin varmuus datan luotettavuudesta kärsii. Monoliiteistä pitäisikin päästä siirtymään, jos mahdollista, avoimempiin modulaarisiin järjestelmiin, jolloin yksi järjestelmä hoitaa laskutuksen, toinen varastointia ja niin edelleen”, Lampela luettelee.

Prosessijohtaminen selkeyttää vastuut ja velvollisuudet

Yksi teollisuuden haasteista on prosessijohtaminen. Vastuut, velvollisuudet ja niihin liittyvät prosessit eivät Lampelan mukaan ole aina kaikille lainkaan selvät.

”Perinteikkäissä yrityksissä saatetaan toimia tavoilla, joilla laitoksen pitkäaikaiset työntekijät ovat aina tottuneet toimimaan. Isossakin laitoksessa saattaa olla vain yksi IT-alan ammattilainen, ja hänkin on keskittynyt lähinnä IT-automaatioon. Tällaisessa ympäristössä ei ole lainkaan selvää, mitä nykyaikaiset IT-ratkaisut ja teknologiat, kuten tekoäly, business intelligence, automaatio ja robotiikka, voivat laitokselle tarjota. Eikä ole itsestään selvää, että teollisuuden toimijat tietäisivät, mitä haluavat, tai ymmärtäisivät pyytää, mitä tarvitsevat, tai edes ole kartalla siitä, mikä on mahdollista nykyään toteuttaa.”

Lampelalla on hyvä kuva Java-pohjaisista integraatioista, ja hänen osaamistaan on hyödynnetty operationaalisten järjestelmien rajapintoihin ja integrointiin liittyvissä projekteissa.

”Arkkitehtuurisuunnittelu on tulevaisuutta. Sillä saadaan aikaan mielettömiä säästöjä, nopeutettua sekä automatisoitua asioita ja helpotettua fiksusti pullonkauloja, kun se tehdään asiantuntevasti”, hän kuvailee.

Johtava arkkitehti Maria Seppä-Lassila jatkaa kertomalla onnistuneen arkkitehtuuriprojektin reseptin.

”Se on selkeä suunnitteluprosessi, jossa käydään tarkasti läpi kaikki ratkaisuun liittyvät elementit. Arkkitehtuurisuunnittelulla on aina tietty kehityskaari, joka muovautuu hankekohtaisesti asiakastarpeen, vaatimusten ja ratkaisujen mukaan. Tavoitteena on joustava ja ketterä prosessi, jossa on tarkat speksit tiettyyn pisteeseen asti. Loputtomiin ei voi suunnitella, vaan asiakkaan on päästävä näkemään ratkaisu nopeasti myös protona. Sen avulla asiakas pääsee oikeasti hahmottamaan kokonaisuuden”, Seppä-Lassila kertoo.

Kaipaatko yritykseesi IT-johtamisen asiantuntijaa? Ota yhteyttä!

Mikko Mölsä
Myyntipäällikkö
044 300 1666
mikko.molsa@project-it.fi

Jaa artikkeli: