Parhaat projektinhallintamallit

Mitä liiketoiminnan tulee tietää arkkitehtuurista?

IT-arkkitehtuuria käsittelevän blogisarjani viimeisessä osassa paneudun yhteen aihealueen haastavimmista asioista: miten varmistaa, että liiketoiminta ja IT- arkkitehtuuri puhuvat samaa kieltä? Tämä onnistuu, kun keskeiset termit ymmärretään samalla tavalla ja kun tavoitteet ovat selvät kaikille projektissa mukana oleville.

Oleellista on myös ymmärtää, että yrityksen laatima strategia ja tavoitteiden määrittely eivät yksinään riitä. Samalla täytyy visioida myös sitä, miten yrityksen käyttämät teknologiat, prosessit ja tietojärjestelmät saadaan tukemaan tavoitteisiin johtavaa matkaa. Majakkana toimii hyvin tehty arkkitehtuurisuunnitelma, joka myös joustaa tarvittaessa liiketoiminnan tarpeiden mukaan.

Arkkitehtuurikuvaus on liiketoiminnan päätöksenteon kivijalka

Hyvin päätösten tekeminen edellyttää riittävän määrän pohjatietoa ja taitoa ennakoida toimintaympäristössä tapahtuvia muutoksia. Lisäksi täytyy ymmärtää, miten muutokset tulevat vaikuttamaan yritykseen liiketoimintaan sekä päivittäin tehtävään työhön.

Perusteellisesti laadittu ja ajantasainen arkkitehtuurikuvaus on tällöin tärkeä informaation lähde. Arkkitehtuurikuvaus on kattava ja virallinen näkymä nykytilanteesta, ja se toimii hyvänä lähtökohtana esimerkiksi vaihtoehtoisten skenaarioiden rakentamiselle.

Arkkitehtuurikuvauksella tarkoitetaan kokonaisarkkitehtuuria, joka koostuu liiketoiminta-, informaatio-, sovellus- ja teknologia-arkkitehtuureista.

Liiketoiminta-arkkitehtuuri kuvaa yrityksen ja sidosryhmien välisiä suhteita. Informaatioarkkitehtuurin avulla hahmotetaan yrityksen tietomallit, ja se määrittelee muun muassa yhteiset, yleisesti käytössä olevat käsitteet.

Sovellusarkkitehtuurin pelikenttänä ovat sovellusten rakenne ja toiminta. Viimeisenä oleva teknologia-arkkitehtuuri kuvaa ja ottaa kantaa käytössä oleviin ja evaluoitaviin teknologioihin.

Siinä missä kokonaisarkkitehtuuri on strategian työkalu, ottaa ratkaisuarkkitehtuuri kantaa yksittäisiin liiketoiminnan kehityskohteisiin ja tarjoaa selkeän kuvan siitä, miten tietty ongelma voidaan ratkaista. Kuten kokonaisarkkitehtuurikin, pitää ratkaisuarkkitehtuuri sisällään ekosysteemin, teknologiat ja käsitteistön.

Niin kokonais- kuin ratkaisuarkkitehtuuristakin saadaan riittävän korkean tason kuvaukset liiketoiminnan käyttöön. Liian yksityiskohtaisesti niitä ei ole syytä kuvata: yksityiskohtiin tukehtumisen sijaan voidaan keskittyä olennaiseen, eli siihen mitkä askeleet vievät meidät kohti seuraavaa virstanpylvästä.

Haasta vanhat toimintamallisi

Arkkitehtuurityö on liiketoiminnan ja IT:n rajapinnassa tapahtuvaa työtä. Hyvä arkkitehti osaa vastata liiketoiminnan esittämiin haasteisiin liiketoiminnan kielellä ilman turhaa IT-jargonia. Ja ennen kaikkea hän uskaltaa myös haastaa liiketoimintaa edustavia kollegoitaan!

Unohda hetkeksi vanhat toimintamallit, ja mieti, mitä tekisit, jos voisit rakentaa liiketoimintaasi tukevan IT-arkkitehtuurin puhtaalta pöydältä. Ota sitten rohkeasti yhteyttä, ja me rakennamme sinulle polun vanhasta uuteen!

Jaakko Rytinki
Johtava arkkitehti
jaakko.rytinki@project-it.fi
050 500 0092

IT-arkkitehtuuria käsittelevässä blogisarjassamme olen aiemmin kertonut IT-
arkkitehtuurin perusteista sekä syistä, miksi jokainen yritys tarvitsee IT-arkkitehdin osaamista

Jaa artikkeli: