IT-arkkitehtuurin perusteet

IT-arkkitehtuuri on termi, jota ilman ei nykyisessä liiketoimintaympäristössä voi toimia. Termiä ei kuitenkaan tunneta kovin hyvin; se mielletään usein joko todella tekniseksi tai abstraktiksi käsitteeksi tai sitten sen laajuutta ei ymmärretä. Tässä kirjoituksessa avaan IT-arkkitehtuurin oleellisia piirteitä sekä sen toimivuuteen liittyviä seikkoja.

Mitä IT-arkkitehtuurilla tarkoitetaan?

Vastoin yleistä käsitystä IT-arkkitehtuuri ei ole ylhäältä annettu järkähtämätön sääntökokoelma siitä, minkälaisia yrityksen IT-järjestelmät ovat ja kuinka niiden tulisi toimia. Arkkitehtuuri on olemassa joka tapauksessa, keskitymmepä sen ohjaamiseen tai emme. Vaikkemme voi vaikuttaa arkkitehtuurin olemassaoloon,  niin sen kehityksen ohjaaminen on tiukasti käsissämme.

IT-arkkitehtuurin vertaaminen ihmisen verenkiertoelimistöön kuvaa asiaa hyvin: veri kiertää itsenäisesti elimistössämme, mutta mitä paremmin pidämme terveydestämme huolta, sitä paremmin ja kauemmin elimistömme pystyy toimimaan moitteetta.  Arkkitehtuuri, niin kuin ihmisen verenkiertokaan, ei itsessään pakota tietynlaiseen toimintatapaan, vaan niillä on ohjaava ja tukeva rooli.

IT-arkkitehtuuria voi kuvata korkean perspektiivin otoksena ja järjestelmien rakentamista tukevana ohjenuorana. Järjestelmätasolla otetaan huomioon niin sovellusten kuin järjestelmien välinen kommunikaatio, mutta myös niiden sisäinen viestintä. Kokonaisarkkitehtuuri (enterprise) nivoo yhteen yrityksen liiketoiminnan ja teknologisen infrastruktuurin.

IT-arkkitehtuurin voi ymmärtää myös yhtenäisenä pelikenttänä, jonka kautta liiketoimintaa edustavat näkevät järjestelmien toiminnan. Kun IT-arkkitehti tietää liiketoiminnan tavoitteet ja tuntee järjestelmät, hän pystyy peilaamaan olemassa olevia järjestelmiä tulevaisuuden tarpeisiin. Näin saadaan yhteinen ymmärrys siitä, tukevatko nykyiset järjestelmät liiketoimintaa vai eivät. Tämän pohjalta on mahdollista tehdä myös tulevaisuutta tukevaa järjestelmäkehitystä.

Haasteena yrityksen sisäinen kommunikaatio

Yksi suurimmista IT-arkkitehtuuriin liittyvistä haasteista on liiketoimintaa ja järjestelmiä kehittävien ihmisten välinen kuilu. Ongelmia voi aiheuttaa myös se, ettei ymmärretä järjestelmän perimmäistä tarkoitusta: järjestelmän tarkoitus ei ole ruokkia itse itseään, vaan sen olemassaolon ehto ja tarkoitus on liiketoiminnan tukeminen.

Se, ettei osapuolilla ole yhteistä kieltä eikä viitekehystä, voi myös aiheuttaa ongelmia. Käytetty termistökin saattaa olla hyvin erilainen. Toimimattoman yhteistyön syynä voi siis olla puutteellinen tai väärinkäsityksiä aiheuttava kommunikaatio. Liiketoimintapuolta edustaville voi olla päivänselvää, kuinka järjestelmän tulisi toimia, mutta jos yhteistä kieltä eikä ymmärrystä ole, niin järjestelmäkehityspuolen on hankala ymmärtää tavoitteita.

Kuinka varmistaa arkkitehtuurin toimivuus tulevaisuudessa?

IT-arkkitehtuuria ei luoda vain kerran, vaan se elää ja kehittyy yrityksen arjessa. Hyvään arkkitehtuuriin perustuva ohjeistus pystyy vastaamaan kehitystiimin kysymyksiin esimerkiksi silloin, kun luodaan uusia järjestelmiä tai järjestelmäintegraatioita. Työtä varten pitää olla määriteltynä tavat, joilla integraatio tehdään ja kuinka teknologiaa hyödynnetään. Kun integraatioon liittyvä arkkitehtiohjeistus on kunnossa, niin kehitystyö voidaan aloittaa rivakasti. Jos kehittäjän täytyy tässä vaiheessa selvittää toteutustapaa, menetetään arvokasta aikaa, eikä kehitystyö etene ketterästi.

Tavoitteen asetannan ja selkeän toimintatavan myötä sovelluskehittäjien ja liiketoimintaa edustavien välille syntyy ideaalitapauksessa yhteinen, neutraali kieli, jonka myötä järjestelmäkehitystä on helppo jatkaa tulevaisuudessakin.

Koetko, että nykyinen IT-infrasi ei tue liiketoimintaasi? Voisivatko järjestelmät tukea liiketoimintaa nykyistä paremmin? Onko järjestelmien ylläpito kallista ja hankalaa?

Ota yhteyttä, niin me selvitämme, miten IT-järjestelmäsi saadaan tehokkaammiksi ja liiketoimintaa tukeviksi. Voimme ottaa teknisen leadin roolin ja ohjata projektit sujuvasti eteneviksi. Ratkaisuarkkitehteinä käymme läpi liiketoiminnan visiota ja annamme sen perusteella suositukset.

Jaakko Rytinki

Johtava arkkitehti

 

Jaa artikkeli: