DevOps nopeuttaa modernia järjestelmäkehitystä

DevOps on lyhenne, joka on tällä hetkellä kaikkien huulilla niin Suomessa kuin kansainvälisestikin. DevOps kiinnostaa monia aloja ja myös pankki- ja rahoitusala on herännyt uuteen toimintatapaan.

Myös SAFe on nostanut DevOpsin yhdeksi keskeisimmistä menetelmistään, joka yhdistää ja automatisoi ohjelmistokehitykseen, ympäristöihin, testaamiseen ja ylläpitoon liittyvät toiminnot sekä niiden tavoitteet. Automatisoinnin avulla kehityssyklit lyhenevät ja laadukkaampia tuotantoon vientejä voidaan tehdä useammin.

Kankeat menetelmät eivät toimi nykymaailmassa

Perinteiset kehitysmenetelmät jakavat kehittämisen ja ylläpidon sekä operoinnin erillisiksi toiminnoiksi, joilla on keskenään ristiriitaiset tavoitteet. Kehityksen tavoitteena on muutoksen nopeus, kun taas ylläpidon tavoitteena on ennustettavuus sekä tuotannon muutosten minimointi.

Vanhemmissa toimintamalleissa käytetään edelleen horisontaalista etenemistapaa eli ensin luodaan uusi tuote tai järjestelmä, minkä jälkeen se viedään tuotantoon. Julkaisuvaiheen jälkeen järjestelmän suunnitellut tiimi siirtyy taka-alalle, ja ylläpitotiimi aloittaa työnsä. Näin toimiessa menetetään henkilövaihdosten mukana paljon järjestelmän toimintaan ja ylläpitoon liittyvää arvokasta tietotaitoa.

Uusien teknologioiden käyttöönotto on tehnyt tästä toimintatavasta ontuvan, sillä modernien järjestelmien kehittämissyklit ovat huomattavasti nopeampia. Nykyisistä järjestelmistä voidaankin julkaista uusia versioita jopa useasti saman vuorokauden aikana, jolloin perinteinen ylläpitoon siirto erilliselle tiimille ei enää toimi. Tässä kohtaa DevOpsin -toimintamalli tukee työtä huomattavasti: sen periaatteita noudattaessa pyritään kuromaan kehittämisen, testaamisen ja ylläpitämisen välistä kuilua automatisoinnin tarjoamin tavoin.

Hyötyinä nopeammat kehitys- ja palautesyklit sekä nopeampi markkinoille pääsy

DevOpsin toimintamalli tarjoaa kiistattomia hyötyjä. Nopeampi testaamisen läpimenoaika, sujuva palautteenanto ja sen mukainen kehitys parantavat järjestelmien laatua.

Testiautomaatio lisää myös järjestelmien luotettavuutta. Suora liiketoiminnallinen hyöty syntyy siitä, että kehitettyjä järjestelmiä saadaan markkinoille ripeämpään tahtiin.

Haasteena järjestelmien ikä ja muutosvastarinta

DevOpsin käyttöönottoon liittyvistä haasteista suurin on olemassa olevien järjestelmien kyvykkyydet. Järjestelmät saattavat olla kymmeniä vuosia vanhoja, eikä niiden uudistamista Devopsia tukevaksi nähdä välttämättä taloudellisesti kannattavana.

Myös vahva aiempaan kokemukseen nojaaminen, ennakkoluulot ja suoranainen muutosvastarinta voivat hankaloittaa uuden toimintatavan käyttöönottoa. Se, että järjestelmän kehittämisestä päästään kolmessa tunnissa tuotantoon, voi kuulostaa hyvinkin epärealistiselta, kun aiemmin prosessiin jouduttiin varaamaan vähintään kolme kuukautta.

DevOps, kuten kaikki uudet toimintamallit, voivat alkuun vaikuttaa radikaaleilta, ja siksi sen käyttöönotto vaatii koko yrityksen kattavaa vanhasta poisoppimista.

Miten lähteä liikkeelle DevOps-kehittämisessä?

Jos yritys haluaa toimia DevOpsin toimintamallilla, ensimmäinen askel on tarkastella ympäristöä. Mikä on lähtötilanne? Minkälaisia mahdollisia rajoitteita ympäristössä on? Devopsiin siirtyminen ei käy hetkessä, vaan järkevintä on lähteä liikkeelle helpoimmasta selvää hyötyä tarjoavasta parannuskohteesta eli esimerkiksi ympäristöjen välisten siirtojen automatisoinnista.

Toinen vaihe voi olla tuotannon valvonnan automatisointi. Testiautomaatiot ovat hankalampia eli niiden parissa työskentely on suositeltavaa jättää myöhempään ajankohtaan.

Haluatko kuulla lisää DevOpsista ja siitä, kuinka toimintatapa voi auttaa sinun yritystäsi? Ole yhteydessä Tommi Siroon

Jaa artikkeli: